Hallien merkitys skeittaamiselle
Mikä on skeittihallien merkitys skeittaamiselle Suomessa? Ja kuinka skeittihallia on mahdollista ylläpitää harrastajia mahdollisimman hyvin palvellen?
Suomen Rullalautaliitto lähti ottamaan selvää näistä kahdesta kysymyksestä tekemällä uutissarjan Suomen eri skeittihallien toimintamalleista. Ensimmäisessä artikkelissa perehdymme kehutun Kontulan nuorisotilan ja skeittihallin hybridimallin pyörittämiseen sekä ylläpitämiseen, haastattelemalla Helsingin kaupungin nuorisopalveluiden skeittikoordinaattoria Tuomas Nyyssöstä sekä Kontulan skeittihallin nuoriso-ohjaajaa Erkki Paukkua. Valitsimme ensimmäiseksi esimerkiksi Kontulan skeittihallin, sillä sen toimintamalli on kopioitavissa jokaiseen kaupunkiin ja kuntaan, mikäli kaupungilta tai kunnalta löytyy tahtoa panostaa skeittaamiseen. Haastattelun päätteeksi pohdimme vielä Suomen skeittihallien nykytilannetta.
Pitemmittä puheitta, syvennytään Kontulan skeittihallin (kuvissa ylempänä) esimerkkiin ja annetaan puheenvuoro Tuomas Nyyssöselle ja Erkki Paukulle.
"Suomen kaltaisessa maassa skeittihallit ovat edellytys ympärivuotiselle harrastamiselle. Ne tarjoavat myös sosiaalisen ympäristön, mikä puristaa samaan tilaan yhteisön jäseniä tehokkaammin mitä vaikkapa kesäkaudella ulkoparkit."
Moi Tuomas (T) ja Erkki (E)! Pääsette Liiton piinapenkkiin ja mennään suoraan syvään päähän. Mikä merkitys skeittihalleilla on skeittaamiselle?
T: Suomen kaltaisessa maassa skeittihallit ovat edellytys ympärivuotiselle harrastamiselle. Ne tarjoavat myös sosiaalisen ympäristön, mikä puristaa samaan tilaan yhteisön jäseniä tehokkaammin mitä vaikkapa kesäkaudella ulkoparkit. On tietenkin jokaisen henkilökohtaisen kokemuksen varassa, että koetaanko tällainen samaan tilaan ahtautuminen (oli se sitten ahtautumista ainoastaan henkisesti tai myös tilan koosta johtuen fyysisestikin) positiivisena vai negatiivisena asiana. Kontulan halliin liittyvät mielikuvat sen ruuhkaisuudesta ja epämielekkyydestä ei aina tunnu ainakaan omien havaintojeni mukaan menevän aivan käsi kädessä todellisten olosuhteiden kanssa.
E: Suomessa skeittaamisen elinehto että on halleja. Talvisin meillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin hallit tai sitten jotku parkkihallit.
Eli kyseessä on välttämätön tarve ympärivuotiselle skeittaamiselle. Kertokaa omien fiiliksien pohjalta, että millainen skeittihalli Kontulan skeittihalli on. Mitä hyvää ja mitä puutteita hallissa on tänä päivänä?
T: Hyvää Kontulan hallissa on vakiintuneet toimintatavat sekä vakaa olemassaolo. Vaikka hallissa on mukavasti tilaa niin silti enemmän tilaa tarvittaisiin jotta kaikki lajit (=skeittaus, skuuttaus, bmx ja rollerderby), lajien sisäiset tyylisuunnat, sekä eri ikä- ja taitotasot voitaisiin huomoida paremmin. Kontulan hallin väestönsuojaympäristöstä johtuen päivänvalon puute sekä akustiikaltaan kaikuva kallio-luola ei ole kaikkein mielekkäin ympäristö.
E: Hyvää tässä on et on iso halli, minne on mahtunu rakentaa montaa eri osioita, kuten plaza, iso streetti ja kaariosio. Oon käynyt muissa suomen halleissa jonkin verran, niin Kontulan halli on kyllä lämpimin missä olen ollut, ja se omasta mielestä hyvä asia. Huonoa tässä hallissa on matala katto. Varsinki kaariskeittauksessa tulee katto vastaan heti kun menee vähänkin isommaksi kaareksi.
Aivan. Kuinka isosta hallista oikein on kyse?
T: 2000 m2.
Kuinka pitkään halli on toiminut ja onko hallilla ollut aina sama toimintamalli?
T: Halli on ollut aina, eli syksystä 2000 alkaen, Helsingin nuorisotoimen hallinnoima paikka. Toimintaa on kuitenkin kehitetty vuosien varrella. Esimerkiksi vastaavan kaltaisia tiloja ei ole aina tarjottu eri järjestöjen ja yhdistysten käyttöön, varsinkaan siinä mittakaavassa kuin mitä nykyään.
Tommi Björk ja fs bluntslide Gärin valvovan (kalan)silmän alla. Vuosi 2016. ©Mikko Kempas
Eli voidaan puhua jonkun sortin pioneerityöstä. Miten Kontulan väestönsuojaan saatiin skeittihalli aikanaan? Mitkä tahot mahdollistivat sen ja millä ehdoin?
T: Ymmärtääkseni Samuli Heino on ollut ainakin yksi aktiiveista, jotka kävivät harrastajien toimesta keskustelua Helsingin nuorisotoimen suuntaan. Hallilla on alkujaan työskennellyt vakituisesti henkilöitä siivoojan nimikkeellä ja myöhemmin nuorisotyöllinen ote myös vahvistui. Vaikutusta skeittihallin perustamiseen Kontulaan oli varmasti myös 2000-luvun alun erittäin suurilla harrastajamäärillä sekä sillä sattumalla, että Pohjois-Kontulan väestönsuojassa toiminut moottorihallitoiminta oltiin siirtämässä muihin tiloihin, jolloin siis Helsingin nuorisotoimen hallussa ollutta sisätilaa vapautui.
Samulilla ja kumppaneilla on siis ollut täydellinen ajoitus hallin suunnittelun suhteen. Missä porukka sitten skeittasi ennen kun Kontulan halli saatiin?
T:Ymmärtääkseni Kontulan hallia edeltänyt 1999-2000 talvi oli Helsingissä halliton. Sitä ennen Siltamäessä toiminut K3-halli sekä Ruoholahden Inline areena olivat lopettaneet toimintansa.
Sukelletaan historian havinasta lähemmäksi nykyhetkeä. Te olette siis joko entisiä tai nykyisiä nuoriso-ohjaajia, jotka ovat olleet töissä Kontulan skeittihallissa. Miten tällainen työnkuva on aikanaan mahdollistunut?
T: Helsingissä 2000-luvun alussa liikuntapalvelut eivät kokeneet skeittausta omakseen, joten nuorisotoimi otti asiasta kopin. Tänä päivänä asia voisi varmaan mennä toisinkin päin? Olen siis alkujani työllistynyt skeittihallille aktiivisen harrastamisen ja varmaankin myös jokseenkin persoonallisuuteni kautta. Nopeasti työn aloittamisen jälkeen koin kiinnostusta nuorisotyötä kohtaan skeittihallitoimintaa laajemmaltakin näkökulmalta, ja sittemmin kouluttauduin nuorisotyön ammattilaiseksi.
E: Ite olen Kontulasta ja skeitannut täällä 2007 vuodesta asti, niin sitä vaan otti nuorempana mallia hallin työntekijöistä ja haki nuorisoalalle töihin. Sit tuli kutsua et tuutko hallille töihin kun olin valmistunut ja tässä sitä nyt ollaan.
"Nuorisotyö tämmöisessä ympäristössä voi olla kymmenen kertaa hedelmällisempää kuin normaalilla nuorisotalolla. Semmoinen omanlainen arvostus, mitä nuorilla on hallin työntekijöitä kohtaan on ihan erilainen kuin normi nuorisotalolla. Näistä lähtökohdista on todella miellyttävää tehdä töitä."
Mitä nuoriso-ohjaajan työnkuva skeittihallissa on mahdollistanut teillle?
T: Toimintaympäristön jossa nuoret tai asiakkaat ovat lähtökohtaisesti erittäin kiinnostuneita toiminnan viitekehyksestä. Tämä antaa hedelmällisen luonnollisen maaperän erilaiselle osallisuus- ja vaikuttamistoiminnalle, jotka ovat keskeisessä osassa nuorisotyön eetosta. Ympäristö mahdollisti minulle myös nuoriso-ohjaajana mahdollisuuden tarjota sosiaalista tukea, turvallisen aikuisen läsnäoloa sekä valvovaa silmääkin helsinkiläisille varttuville skeittaajille.
E: Nuorisotyö tämmöisessä ympäristössä voi olla kymmenen kertaa hedelmällisempää kuin normaalilla nuorisotalolla. Semmoinen omanlainen arvostus, mitä nuorilla on hallin työntekijöitä kohtaan on ihan erilainen kuin normi nuorisotalolla. Näistä lähtökohdista on todella miellyttävää tehdä töitä. En sanoisi, että työ on helpompaa, mutta jos on halua tehdä ja rakentaa yhteisöä parempaan suuntaan niin tämä on ideaali paikka tehdä töitä nuorten parissa.
Voitanee kuvitella että poikkeuksellinen työympäristö vaikuttaa myös nuoriso-ohjaajan konkreettisiin työtehtäviin. Kuuluuko työhön myös jotain muuta, mikä ei välttämättä kuuluisi tavallisessa nuorisotalossa?
T:Työnkuva sisälsi nuoriso-ohjaajan tehtävien lisäksi myös jonkin verran ihan arkisia kiinteistöhuollolle tyypillisiä hommia.Sen lisäksi pitkän käytännön mukaan kesäkaudella hallin kamat kunnostettiin ja muunnettiin uuteen uskoon hallin henkilökunnan toimesta. Skeittiparkin rakennustyöt itsessään ei toki mahdu nuoriso-ohjaajan työkuvaan. Itse kuitenkin henkilökohtaisella tasolla nautin siitä kuinka saman työn sisällä pääsi toteuttamaan saman vuoden aikana käytännössä kahden eri ammatin työtehtäviä.
Erkki Paukku Kontulan uima-altaalla. ©Eemeli Sarka
Puhutaan hieman sun (Tuomas) nykyisestä työnkuvasi Helsingin kaupungin Nuorisopalveluiden skeittikoordinaattorina. Kuinka päädyit tällaiseen työtehtävään, mitä tehtäviä nykyinen työsi sisältää, ja mitä ajattelet nykyisestä työstäsi ja sen merkityksellisyydestä skeittaukselle?
T: Taustalla on Helsingin nuorisopalveluiden laajuudella tehty nuoriso-ohjaajien tehtävänkuvien tarkistusprosessi, jonka myötä lopulta todettiin että skeittihallin rakennushommia ei voida kirjata skeittihallilla työskentelevien nuoriso-ohjaajien tehtävänkuvaan. Hallin vuosittaisesta remontti- ja uudistuskuviosta ei kuitenkaan haluttu luopua, koska se luo erinomaista pohjan vaikuttamistoiminnan toteuttamiselle, ja hallin kamoja on myös tarvetta uusia vuosittain. Lopputuloksena meneillään onkin kokeilu, jossa hallin toimintaa nuoriso-ohjaajan ammatissa toteuttaa kaksi työntekijää ja koordinaattorin vastuulla on kesäisen remonttikuvion koordinointi sekä muutenkin skeittipaikat ja niissä harrastettaviin lajeihin ja niiden kulttuureihin liittyvät asiat koko kaupungin laajuudella. Nykyisessä tehtävässä minulla on ollut mahdollisuutta reagoida ja käyttää työaikaani erittäin laajalla tavalla erinäisiin nousseisiin seikkoihin, aloitteisiin sekä toimintojen kehittämiseen. Jatkan mielelläni nykyisessä tehtävässä, jos se on mahdollista.
"Oleellista nähdäkseni on, että toiminta saadaan tavalla tai toisella vakaalle pohjalle, jotta arki ei mene selviytymiseen."
Hienoa, että Helsingin kaupunki tunnistaa skeittauksen tarpeet ja haasteet. Palataan kuitenkin takaisin Kontulaan. Kuinka paljon hallin ylläpito kustantaa ja mistä kustannuseristä tämä summa muodostuu?
T: Suurin erä on työntekijäkustannukset. Hallilla on kaksi kappaletta täyttä työaikaa tekevää nuoriso-ohjaajaa. Vuokran maksu hoituu jossain niin ylhäällä kaupungin organisaatiossa, että en rehellisesti sanoen ole koskaan kuullutkaan paljonko se on. Viikonloppu-, tuuraus- sekä satunnaisia muita työvuoroja varten ostetaan työvoimaa Seuren kautta. Myös siivous (jokainen arkipäivä) ostetaan Seuren kautta ja kesällä 2024 rakennusprojektin työvoima ostettiin niin ikää Seuren kautta. Kustannuksia tulee myös laitteiden ja välineiden hankinnoista sekä siivous-, ensiapu- ja muiden tarvikkeiden ja aineiden (esim wc-paperi) hankinnoista.
Entäpä kuinka hallin rahoitus toimii? Kuka maksaa remontit ja muutostyöt?
T: Kontulan halli on Helsingin kaupungin tarjoama palvelu, joka toteutetaan viime kädessä verovaroin, jotka puolestaan jaetaan kaupungin eri hallintokunnille poliittisten päätösten turvin. Hallilla ei ole nimettyä vuosibudjettia vaan sen toiminnan toteuttamiseen tarvittavat laskennalliset menot on otettu huomioon Kontulan Nuorisotyöyksikön vuosibudjettia laadittaessa. Ja mitä muutostöihin tulee, niin hallin pääsymaksuista kertyy vuosittain aika tarkkaan sen verran tuloja, mitä kesäisen rempan materiaalikuluihin menee.
Skeittihallitoiminnan ei siis tarvitse olla yksityistä ja kannattavaa bisnestä vaan kaupungin tarjoaman palvelu nuorison hyvinvoinnin lisäämiseksi. Mitä mieltä te olette Kontulan skeittihallin nykytilanteesta?
T: Toimintaa toteuttavan organisaation näkökulmasta palvelu on murroksessa. Tällä hetkellä sekä koordinaattorin työnkuva että joka kesäisten remonttien toteutustavat hakevat vielä lopullista muotoaan. Selkeänä etuna voi jo nyt kuitenkin todeta, että nykyisessä mallissa kesäkaudella hallin nuoriso-ohjaajat voivat keskittyä nuorisotyöhön skeittaavien nuorten parissa hallin ulkopuolella, ja tämä on erittäin positiivinen kehityssuunta. Mielenkiintoinen ilmiö on myös se että hallin obstaakkelit eivät koskaan ole olleet niin monipuoliset eri tasoiset ja tyyliset harrastajat huomioon ottaen, vaikka silti tuntuu että niiden pitäisi olla vieläkin enemmän eri taitotasojen ja tyylisuuntien erityistarpeiden mukaisia. Tilanne siis on nähdäkseni samaan aikaan parempi kuin koskaan, mutta samalla riittämättömämpi kuin koskaan. Tuntuu myös että yhä eletään pandemian jälkeistä aikaa. Ikäänkuin siis maailma olisi skeittihallitoiminnan järjestämisen näkökulmasta selkeästi eri mitä se oli vielä ennen pandemiaa. Skeittauksen suosio näkyy selkeästi kävijämäärissä erityisesti niissä paikoissa, mitkä koetaan mielekkäinä harrastuspaikkoina.
E: Mun mielestä tilanne nykyisin on erittäin hyvä, ei valittamista. Yhden työntekijän ottaisin lisää vakituiseks, jotta meitä olis kolme. Kahdellakin pärjää, mutta silloin on pakko käyttää vuokratyöntekijöitä jonkun verran.
"Itse toivois, että muutkin hallit toimisivat kuin me, eli halli toimisi nuorisotyö edellä."
Entäpä mitä mieltä olet Suomen skeittihallien nykytilanteesta?
T: More is more. Eipä näitä halleja juurikaan koskaan liikaa ole. Selkeästi sellainen ”huippu-urheilu” kriteerit täyttävä sisähalli Suomesta toki vielä uupuu, mutta niin toki uupuu monesta muustakin maasta. Tällainen halli olisi myös varmasti kansainvälisestikin merkittävä vetovoimatekijä, mutta samalla on todettava että tällaisen fasiliteetin ylläpito ei nähdäkseni kuitenkaan ole kategorisesti ainakaan kunnallisen nuorisotoimen heiniä.
E: Lisäähän niitä skeittihalleja tarvittais. Esimerkiks Rovaniemellä olisi akuutti tarve hallille.
Kontulan skeittihalli on siis pyörinyt nykyisellä toimintamallilla alusta saakka, mutta muitakin vaihtoehtoja on tietenkin olemassa. Minkälainen toimintamalli olisi teidän mielestä mielestä kaikista toimivin malli ylläpitää skeittihallia Suomessa? Yksityisen henkilön tai yrityksen vai kaupungin tukema? Paikallisyhdistyksen vai kaupungin hallinnoima? Vai joku muu hybridimalli kenties?
T: Maastamme löytyy toimivia ja onnistuvia esimerkkejä sekä yhdistysten kuten myös kunnan toteuttamasta skeittihallitoiminnasta. Toimivissa esimerkeissä tavalla tai toisella mukana on aina sekä kunta että myös paikallisyhdistykset. Oleellista nähdäkseni on, että toiminta saadaan tavalla tai toisella vakaalle pohjalle, jotta arki ei mene selviytymiseen. Kun toiminnan jatkuvuus on taattu, voidaan toimintaa kehittää, luoda uusia projekteja ja hankkeita sekä muuta hyvää, mikä hyödyttää koko yhteisöä. Kontulan malli pohjaa lähtökohtaisesti siihen, että kunnallinen nuorisotoimi näkee tarkoituksenmukaiseksi tehdä nuorisotyötä skeittiparkeissa ja -halleissa skeittaavien nuorten parissa. Hallinnollisesti skeittihalli sijoittuu nuorisotoimen organisaatioon samalla tavalla miten ”tavallinen” nuorisotalokin. Mutta jos aihe oikein askarruttaa niin mulle saa soitella tai laittaa viestiä. Autan parhaani mukaan!
E: Itse toivois, että muutkin hallit toimisivat kuin me, eli halli toimisi nuorisotyö edellä. Vaikeahan skeittihallia on pitää pystyssä ilman kaupungin tukea, niin kuin on monella paikkakuntaa huomattu. Tää menee politiikan puolelle, mutta jotenkin se pitäs myydä nuorisotyönä eikä vain todeta kaupungille että tarvittaisiin skeittihalli.
Kiitos Tuomas ja Erkki kattavista vastauksista!
Tuomas Uusipulkamo ja switch fs crooks, vuosi 2015. ©Mikko Kempas
Tuomaksen ja Erkin haastatteluista voitanee tiivistää se, että me suomalaiset skeittaajat olemme maantieteellisen sijaintimme vankeja, etenkin mitä pohjoisemmassa osassa Suomea asumme. Pääkaupunkiseudulla hurjimmat saattavat skeitata ulkona pitkälle syksyyn saakka, mutta pakkaset ja lumi pakottavat viimeisetkin siirtymään joko skeittihalleihin tai parkkihalleihin viimeistään joulukuussa, eikä paluuta ulkoilmoihin ole ennen kevättä. Rovaniemellä puolestaan “hallikausi” starttaa jo huomattavasti aikaisemmin ja luonnollisesti kestää pidemmälle kevääseen, jolloin skeittihallien merkitys harrastamisen jatkuvuudelle kasvaa entisestään. Ja rovaniemeläisten skeittaajien lähin skeittihalli sijaitsee Torniossa, noin 120 kilometrin päässä.
Skeittihallien merkitys skeittaamiselle, sen jatkuvuudelle ja lajin mielekkäälle harrastamiselle Suomessa on elintärkeä. Kuusi kuukautta vailla järkevää mahdollisuutta harrastaa voi johtaa harrastamisen lopettamiseen monen skeittaajan kohdalla, sillä skeittaus on omaehtoista ja korvaavan harrastuksen löytäminen voi olla vähintäänkin haastavaa. Tilanteen voi myös kuvitella vaikkapa muutaman muun maantieteellisesti vastaavassa tilanteessa olevan lajin näkökulmasta. Mitä suomalaiselle jääkiekolle tapahtuisi, jos laadullisesti hyvin vaihtelevia jäähalleja olisi vain kourallinen ja nekin suurissa talousvaikeuksissa koska kaupungit eivät ole halukkaita tukemaan jääkiekkoa harrastuksena? Tai entäpä mitä tapahtuisi yleisurheilulle vastaavassa tilanteessa? Rovaniemeltä saattaisi löytyisi hyvä pituushyppyalusta, mutta lähimmät korkeushyppytelineet löytyisivät Vaasasta, tosin siellä ei olisi talvisin lämmitystä. Oulussa puolestaan ei olisi yleisurheiluhallia lainkaan. Esimerkit ovat räikeitä, mutta kun tarkastellaan pelkästään skeittauksen harrastajamääriä ja lisätään lukuun kaikki muutkin (skuuttaus, bleidaus, bmx-pyöräily) samoja suorituspaikkoja käyttävät lajit, voidaan puhua melko isosta harrastajakunnasta, joiden harjoitteluolosuhteet ovat vähintäänkin puutteelliset.
Yhtä kaikki, jotta skeittausta olisi mahdollista harrastaa ympäri vuoden joko omaksi ilokseen, tavoitteellisesti tai ammattimaisesti, olisi äärimmäisen tärkeää että jokaisessa suuremmassa kaupungissa olisi taloudellisesti vakaalla pohjalla oleva, laadukas, riittävän tilava, hyvien kulkuyhteyksien varrella oleva ja viihtyisä skeittihalli. Rehellisyyden nimissä on todettava, että Suomessa ei ole yhtä ainoatakaan skeittihallia, missä kaikki nämä kriteerit täyttyisivät. Suomesta löytyy kuitenkin kourallinen skeittihalleja eri kokoisista kaupungeista ja erilaisilla toimintamalleilla. Kontulan skeittihallin hybriditoimintamalli, eli nuorisotalon ja skeittihallin yhdistämisestä samoihin tiloihin yhteistyössä kaupungin nuorisotoiminnan kanssa, näyttäisi kuitenkin olevan monessa kaupungissa ja kunnassa käytössä. Tällaiseen malliin ovat päätyneet muun muassa Turun Cuben skeittihalli, Kuopion Kelloniemen skeittihalli sekä Siilijärven skeittihalli. Tämä malli on todettu toimivaksi, mutta muitakin esimerkkejä on olemassa ja palaamme niihin seuraavassa halliartikkelissamme.
Tarvitsetko sinä apua skeittihallin suunnitteluun, toteutukseen, ylläpitoon, uudistukseen tai johonkin muuhun ongelmaan liittyen? Tutustuthan skeittiparkit.fi nettisivujen ‘Skeittiparkin hankinnan’ välilehteen ensin ja olet rohkeasti yhteydessä meihin, jos jokin asia prosessin varrella tuntuu ylitsepääsemättömän suurelle tai vaikealle. Autamme mielellämme!
