Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo

Suomen Rullalautaliitto haluaa olla luomassa ja edistämässä yhdenvertaisempaa ja turvallisempaa skeittikulttuuria. Pyrimme kaikessa toiminnassamme noudatamme alta löytyviä ohjeita ja kannustamme kaikkia ottamaan ne käyttöön myös omaan toimintaansa.

Yhdenvertaisuus merkitsee kaikille yhtäläistä mahdollisuutta osallistua rullalautailun pariin. Liitto haluaa toiminnassaan lisätä kaikkien skeittaajien osallisuutta, ehkäistä syrjäytymistä sekä kohdistaa positiivista erityishuomiota niitä tarvitseville. Osallisuus on mukaan pääsemistä ja mukaan kuulumista. Kokemusta siitä, että tulee omana itsenään nähdyksi, kuulluksi ja hyväksytyksi.

  • Periaatteiden tarkoituksena on yhteisöllisesti edistää turvallisuutta lisääviä käytäntöjä ja luoda kaikkia kunnioittavampi toimintamalli, jotta kenenkään ei tarvitsisi pelätä, eikä kohdata syrjintää tai häirintää. Periaatteilla tarjotaan välineitä ristiriitojen käsittelyyn, sen sijaan, että niitä vain siedettäisiin.

    Ei syrjimistä tai kiusaamista ihonvärin, sukupuolen, seksuaalisuuden, kehollisten ominaisuuksien tai minkään muunkaan seikan takia. Olemme kaikki yksilöitä ja erilaisia.

    Älä tee oletuksia toisten sukupuolesta, taustasta, seksuaalisuudesta tai muista seikoista. Kysy, keskustele ja kuuntele. Kunnioita jokaisen oikeutta määritellä itse itsensä.

    Ei kehokommentointia. Kenenkään kehoa ei tule kommentoida julkisesti. Jos toinen ihminen ei pyydä kommenttia omasta kehostaan, sitä ei ole oikein kommentoida millään tavalla.

    Ota toiset huomioon ja anna tilaa. Skeittiparkkia, -hallia tai -paikkaa käyttää samanaikaisesti taidoiltaan eritasoisia harrastajia. Kaikkien tulee kokea olonsa turvalliseksi.

    Ei henkistä tai fyysistä väkivaltaa. Älä huuda tai raivoa. Huono fiilis tarttuu helposti myös toisiin.

    Anna ja ota vastaan palautetta. Asiattomasta käytöksestä saa, ja pitää, antaa asiallista ja rakentavaa palautetta. Suhtaudu saamaasi palautteeseen avoimesti ja huomioi palaute jatkossa omassa toiminnassasi. Pyydä tarvittaessa anteeksi.

    Puutu jos todistat syrjivää, häiritsevää tai loukkaavaa käytöstä. Älä jää sivustakatsojaksi. Mikäli koet syrjivää, häritsevää tai loukkaavaa käytöstä, kerrothan asiasta lähimmälle vastuuhenkilölle (tilan työntekijä tai esimerkiksi paikallisseura). Soita tarvittaessa suoraan viranomaiselle.

    Kunnioita toisen henkilökohtaista fyysistä, psyykkistä ja emotionaalista tilaa. Et voi tietää toisen rajoja kysymättä niitä. Älä koske kysymättä lupaa. Kaikilla on oikeus fyysiseen koskemattomuuteen.

    Älä kuvaa ilman lupaa.


    Nämä periaatteet eivät ole meidän keksimiä. Olemme keränneet tiedot eri lähteistä ja päivitämme niitä, aina kun opimme uutta.

    Löydä / Lataa turvallisemman tilan some- & paino aineistomme - TÄÄLTÄ -

  • Cis. Sanaa cis käytetään kuvaamaan sitä, että henkilön sukupuoli-identiteetti ja sukupuolen ilmaisu ovat hänelle syntymässä määritellyn sukupuolen ja siihen kulttuurissa yleensä liitettyjen odotusten mukaiset. Suurin osa ihmisistä on cissukupuolisia. Cis on vastakohta sanalle trans; sanat ovat alkuaan latinasta, jossa niillä on merkitys ‘tällä puolen’ ja ‘toisella puolen’. Cismies on syntymässä määritelty pojaksi. Cisnainen on syntymässä määritelty tytöksi.

    Cisnormi on yhteiskuntamme ja kulttuurimme ajatusmalli ja kirjoittamaton sääntö, jonka mukaan kaikki ihmiset kokevat heille syntymässä määritellyn sukupuolen omakseen ja ilmentävät sitä yksiselitteisesti.

    Binääri/ei-binääri (eng. binary/non-binary). Binääri tarkoittaa kaksinapaista. Sukupuoli-identiteetti voi olla binäärinen tai ei-binäärinen. Ei-binäärinen on henkilö, jonka sukupuoli-identiteetti ei sovi kaksinapaiseen nainen–mies-jakoon. Hän voi olla esimerkiksi muunsukupuolinen, sukupuoleton tai intersukupuolinen.

    Esteettömyys tarkoittaa ihmisten moninaisuuden huomioon ottamisesta rakennetun ympäristön suunnittelussa ja toteuttamisessa. Se merkitsee palvelujen saavutettavuutta, välineiden käytettävyyttä, tiedon ymmärrettävyyttä ja mahdollisuutta osallistua itseä koskevaan päätöksentekoon.

    Hetero-oletus on kulttuurinen ja yhteiskunnallinen ajattelumalli, jonka johdosta kaikkien ajatellaan olevan heteroita. Miehen oletetaan tuntevan vetovoimaa naisiin ja naisen miehiin.

    Homo- ja transfobia eivät ole varsinaisia fobioita, vaan se on pikemminkin verrattavissa seksismin ja rasismin kaltaisiin ilmiöihin. Nämä ilmiöt voivat ilmetä voimakkaina epävarmuuden, vastenmielisyyden tai vihan tunteina tai järjenvastaisena negatiivisten ominaisuuksien liittämisenä henkilöihin tai ilmiöihin, jotka ovat heteronormin ja sukupuolinormin vastaisia. Käsitettä transfobia käytetään vastaavista reaktioista, jotka kohdistuvat cis-normatiivisista oletuksista poikkeaviin henkilöihin tai ilmiöihin.

    Häirintä on henkilön tai ihmisryhmän arvon ja koskemattomuuden tarkoituksellista tai tosiasiallista loukkaamista siten, että luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri. Esimerkiksi rasistiset vitsit tai seksuaalivähemmistöön kuuluvan henkilön nimittely ovat esimerkkejä häirinnästä.

    LHBTIQ tai HLBTIQ Kirjainyhdistelmä viittaa sekä seksuaali- että sukupuolivähemmistöihin: lesbot, homot, bi-ihmiset, transihmiset, intersukupuoliset ja queerit. Kirjainlyhenteestä on eri versioita riippuen siitä, mihin ryhmiin halutaan viitata. Lyhenne on ruotsiksi useimmin kirjoitettu hbtq ja englanniksi lgbti.

    Muunsukupuolinen/transgender. Muunsukupuolinen ihminen voi olla sekä mies että nainen, jotakin mieheyden ja naiseuden väliltä tai sitten tyystin tämän jaon ulkopuolella. Muunsukupuolisuus voi toimia kattokäsitteenä muullekin ei-binääriselle sukupuolen kokemiselle. Kaikki binäärisen sukupuolijaon ulkopuolella olevat eivät siksi koe termiä omakseen.

    Normit ovat sääntöjä ja oletuksia siitä, miten tiettyjen asioiden tulisi olla. Niitä on kaikkialla yhteiskunnassa – myös rullalautailussa. Yleisiä normeja ovat esimerkiksi heteronormi, kahden sukupuolen normi, vammattomuusnormi ja ihonvärinormi.

    Pride on maailmanlaajuinen liike ja ajattelutapa, jossa korostuu jokaisen oikeus omaan seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun. Pridet ovat yleensä värikkäitä ihmisoikeus- ja kulttuuritapahtumia, joita järjestetään monilla paikkakunnilla.

    Positiivinen erityskohtelu tarkoittaa tietyn syrjinnälle alttiin ryhmän asemaa ja olosuhteita parantavia erityistoimenpiteitä, jotka tähtäävät tosiasiallisen yhdenvertaisuuden turvaamiseen eivätkä asteeltaan muodostu toisia syrjiviksi. Positiivisesta erityiskohtelusta on säädetty laissa:

    Yhdenvertaisuuslaki artikla 9: Positiivinen erityiskohtelu “Sellainen oikeasuhtainen erilainen kohtelu, jonka tarkoituksena on tosiasiallisen yhdenvertaisuuden edistäminen taikka syrjinnästä johtuvien haittojen ehkäiseminen tai poistaminen, ei ole syrjintää.”

    Seksuaalinen häirintä tarkoittaa fyysistä, sanallista tai sanatonta ei-toivottua seksuaalista käytöstä, jolla tarkoituksenmukaisesti tai tosiasiallisesti loukataan henkilön fyysistä tai henkistä koskemattomuutta luomalla uhkaava, vihamielinen, nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri.

    Sukupuolisensitiivisyys on ajattelutapa, jossa huomioidaan sukupuoli ja siihen liittyvät normit ja niiden vaikutukset sekä yksilön että yhteiskunnan tasolla. Sukupuolisensitiivisyys-termiä käytetään erityisesti varhaiskasvatuksen ja nuorisotyön parissa. Kasvatuksen tavoitteena se tarkoittaa, että kasvatuksella tehdään tilaa jokaiselle lapselle olla omanlaisiaan tyttöjä, poikia tai muilla tavoin itsensä määrittäviä lapsia.

    Suvaitsevaisuus käsitteessä ongelmallista on, että se tapahtuu valtasuhteissa ylhäältä alas, enemmistöltä vähemmistölle. Hyväksymiseen liitetään ehto: suvaitsen sinua, vaikka olet erilainen. Eli esimerkiksi suvaitsen sinua, vaikka et ole hetero tai suvaitsen sinua siitä huolimatta, että et puhu suomea. Suvaitsemisen voi myös perua: en enää suvaitsekaan sinua. Yhdenvertaisuus on sen sijaan ehdotonta ja luovuttamatonta. Jokainen on yhdenvertainen eli samanarvoinen toisen kanssa sellaisena kuin on. On tärkeää, että tavoitteenamme rullalautaliitossa on yhdenvertaisuus eikä suvaitsevaisuus.

    Syrjintä on ihmisten eriarvoista kohtelua sillä perusteella, että he kuuluvat tiettyyn ryhmään, tunnustavat tiettyä uskontoa tai kuuluvat sukupuoli- tai seksuaalivähemmistöön. Syrjintää voi olla yksittäinen teko (ulkopuolelle sulkeminen) tai se voi olla seurausta epäoikeudenmukaisuutta tuottavista käytännöistä, säännöistä tai normeista. Välillisenä syrjintänä pidetäänkin sitä, että näennäisen neutraali kohtelu tai käytäntö johtaa syrjiviin lopputuloksiin. Tasa-arvolaki kieltää sekä välittömän että välillisen syrjinnän sukupuolen perusteella.

    Sukupuoli-identiteetillä tarkoitetaan tasa-arvolaissa henkilön kokemusta omasta sukupuolestaan. Sukupuolen ilmaisulla tarkoitetaan sukupuolen tuomista esiin pukeutumisella, käytöksellä tai muulla vastaavalla tavalla. Tasa-arvolain syrjintäsäännökset koskevat myös syrjintää, joka perustuu siihen, että henkilön fyysiset sukupuolta määrittävät ominaisuudet eivät ole yksiselitteisesti naisen tai miehen.

    Tasa-arvo tarkoittaa kaikkien ihmisten yhtäläistä arvoa yksilöinä. Suomessa tasa-arvolla viitataan erityisesti sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Tasa-arvolaissa syrjintä on kielletty sukupuolen, sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisun perusteella. Laki koskee myös syrjintää, joka perustuu siihen, että henkilön fyysiset sukupuolta määrittävät ominaisuudet eivät ole yksiselitteisesti naisen tai miehen. Laki sisältää velvoitteen edistää tasa-arvoa ja ennaltaehkäistä syrjintää. Seksuaalivähemmistöjen syrjintäsuoja on kirjattu yhdenvertaisuuslakiin.

    Transsukupuolisen ihmisen kokemus omasta sukupuolestaan ei vastaa hänen syntymässä määriteltyä sukupuoltaan. Transsukupuolisen henkilön sukupuoli-identiteetti voi olla mies, nainen ja/tai jotain muuta. Transsukupuolinen ihminen voi korjauttaa kehoaan vastaamaan kokemaansa sukupuolta. Transsukupuoliselle on tärkeää, että hänet kohdataan oikeassa sukupuolessaan, minkä vuoksi sukupuolen korjauksen sosiaaliset ja juridiset ulottuvuudet ovat myös tärkeitä.

    Välitöntä sukupuoleen perustuvaa syrjintää on naisten ja miesten asettaminen eri asemaan sukupuolen perusteella, eri asemaan asettaminen raskaudesta tai synnytyksestä johtuvasta syystä sekä eri asemaan asettaminen sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun perusteella.

    Välillistä sukupuoleen perustuvaa syrjintää on eri asemaan asettaminen sellaisen säännöksen, perusteen tai käytännön nojalla, joka vaikuttaa sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun nähden neutraalilta, mutta jonka vaikutuksesta henkilöt voivat tosiasiallisesti joutua epäedulliseen asemaan sukupuolen perusteella.

    Vähemmistöstressistä puhutaan, kun halutaan kuvata psyykkisiä tai fyysisiä reaktioita, joita vähemmistöasemassa olevat henkilöt kokevat eläessään jatkuvasti normin ulkopuolella. Vähemmistöstressiä voi aiheuttaa kokemuksen sosiaalisesta ulkopuolisuudesta. Se koetaan jatkuvana joutumisena kyseenalaistetuksi tai tehdyksi näkymättömäksi ja eri muodoissa ilmenevänä syrjintänä tai syrjinnän pelkona.

    Yhdenvertaisuus tarkoittaa syrjimättömyyttä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Syrjintä on kielletty riippumatta siitä, perustuuko se henkilöä itseään vai jotakuta toista koskevaan tosiseikkaan tai oletukseen.

    Lue lisää sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjä koskevia käsitteitä ja termejä Setan Sateenkaari sanastosta

  • Kaikenlainen häirintä on aina kiellettyä. Häirintä on toista ihmistä loukkaavaa käyttäytymistä. Häirintää voi olla esimerkiksi rasistinen tai syrjivä kohtelu, joka perustuu henkilön ominaisuuksiin. Seksuaalinen häirintä on sanallista, sanatonta tai fyysistä, luonteeltaan seksuaalista ei-toivottua käytöstä, jolla loukataan henkilön henkistä tai fyysistä koskemattomuutta. Syrjintään, häirintään ja epäasialliseen kohteluun puuttuminen ei ole vain kohteen vastuulla, se on jokaisen tehtävä.

    Mikäli näet tai koet häirintää, kerro siitä lähimmälle vastuuhenkilölle (tilan työntekijä tai esimerkiksi paikallisseura) tai tarvittaessa suoraan viranomaiselle.
    Voit myös olla yhteydessä sähköpostitse rullalautaliiton yhdenvertaisuus- ja tasa-arvo vastaavaan Siv Knudseniin - siv@rullalauta.fi . Kaikki yhteydenotot käsitellään ehdottoman luottamuksellisesti.

    Väestöliiton Et ole yksin -palvelu tarjoaa apua ja tukea, jos on kohdannut epäasiallista käyttäytymistä, seksuaali- tai muuta väkivaltaa urheiluharrastuksessa. Epäasiallinen käyttäytyminen voi liittyä esimerkiksi kiusaamiseen tai päihteiden käyttöön. Palveluun voi ottaa yhteyttä nimettömästi.

Kannustamme rullalautayhteisöjä osallisuuteen: Näkyvä yhdenvertaisuussuunnittelu on tärkeä osa rullalautakulttuurin viemiseksi yhdenvertaisempaan suuntaan. Skeittauksen laji-, järjestö- ja tapahtumatoiminta tulisi olla kaikille turvallisen tuntuista osallistua.

Ensisijaisesti laji on omaehtoinen ja välineenä rullalauta on melko edullinen. Laji ei ole elitistinen ja sitä voi harrastaa missä vain. Rullalautaliitto pitää tärkeänä sitä, että myös tapahtumien ja kilpailujen osallistumiskustannukset pysyvät mahdollisimman alhaisina. Rullalautailu on edelleen vahvasti elämäntapalaji, joka sitoo eri ikäisiä skeittaajia yhteen, erityisesti parkeilla. Tämä on parhaimillaan lajin rikkaus; kaikenikäiset ja -sukupuoliset voivat harrastaa lajia yhdessä, samaan aikaan samassa paikassa.

Lajina rullalautailu on edelleen vahvasti miehinen ja aikaisempina vuosina tytöt, naiset, sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt ovat jääneet jalkoihin vähäisen harrastajakuntansa vuoksi. Rullalautaliitto kutsuu vähemmistöt lämmöllä mukaan lajin pariin. Kannustamme ja autamme paikallisseuroja tekemään yhdenvertaisempaa toimintaa, jotta kaikilla halukkailla olisi mahdollisuus osallistua omana itsenään.

Rullalautaliitto haluaa näyttää esimerkkiä kiinnittämällä huomiota naisten ja vähemmistöjen näkyvyyden lisäämiseen sekä ottamalla erilaisia toimijoita mukaan toimintaan ja päätöstentekoon. Tuemme kaikkien skeittaajien osallisuutta lajissa ja kulttuurin kehittymisessä.

Rullalautaliitolla on nollatoleranssi kaikkeen syrjintään, häirintään ja kiusaamiseen. Liitolla on myös jyrkkä kanta vihapuheeseen ja siihen puututaan välittömästi. Liitto haluaa omalla esimerkillään tukea nuorten hyvinvointia ja osallisuutta, ilman syrjinnän pelkoa. Rullalautaliitto ymmärtää, että lajin historiaan liittyviä stigmoja liittyen naisiin, sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin pitää purkaa. Valitettavasti rullalautailussa on termejä, jotka ovat vähemmistöjä ulossulkevia. Suuri osa harrastajista ei tunnista termien olevan syrjiviä ja ne ovat juurtuneet kielenkäyttöön. Liiton tapahtumissa ja liiton viestimissä ei käytetä syrjivää homo- ja transfobista terminologiaa. Liitto pyrkii tunnistamaan välillisesti ja välittömästi syrjiviä rakenteita sekä purkamaan niitä.

Paneelikeskustelut Suomalaisen skeittikulttuurin yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta

Tampereen Elokuvajuhlilla on vuonna 2022 ja 2023 järjestetty paneelikeskustelu Suomalaisen skeittikulttuurin yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta. Paneelikeskustelun tavoitteena on lisätä tietoa ja ymmärrystä yhdenvertaisuudesta sekä tasa-arvosta, sekä kuulla, missä Suomen skeittauksessa mennään näiden aiheiden tiimoilta.


Tässä koottuna paneelikeskustelun tärkeimmät pointit, mitä jokaisen skeittaajan tulisi tehdä, jotta skeittaus voisi Suomessa paremmin:

  • Keskustelemalla avoimesti skeittikulttuurin yhdenvertaisuus- ja tasa-arvo ongelmista lisäämme tietoa ja ymmärrystä aiheesta. 

  • Vaikka et itse näe tai koe ongelmia, ei tarkoita sitä, etteikö niitä olisi. Skeittaus ei syrji ketään. Skeittaajat ja skeittikulttuuri syrjii. 

  • “En ole kokenut syrjintää skeittauksessa”- ei tarkoita sitä, etteikö joku muu olisi. Olet onnekas. Tällaisella kommentoinnilla vähättelet muiden kokemuksia. 

  • Skeittaajat näyttävät tahtomattaan mallia toisilleen, ja luovat yhteistä toimintakulttuuria. Sama somessa - skeittaukseen liittyvät jaot ja kommentointi ovat oppintunteja muille siitä, mikä on hyväksyttävää käyttäytymistä skeittikulttuurissa. 

  • Jokaisen skeittaajan teoilla, sanomisilla, somessa kommentoinnilla ja sisällön jakamisella, on vaikutus.

  • Jokainen osallistuu tahtomattaan kulttuurin rakentamiseen; pelkästään paikalla olemalla. Se, huomioitko vai oletko huomioimatta muita paikalla olijoita, vie kulttuuria eteenpäin, joko parempaan tai huonompaan suuntaan.  

  • Epäasiallinen kommentointi -ja käyttäytyminen muita kohtaan, on iso osa ongelmaa. Älä ole osa ongelmaa, ole osa ratkaisua. Mieti, ennen kuin kommentoit: Onko tarpeellista sanoa mitään, jos ei ole mitään hyvää sanottavaa? Miltä itsestäsi tuntuisi saada kyseinen kommentti? Jos joku asia mietityttää, kysy mieluummin kunnioittavasti. 

Skeittaus kuuluu kaikille. Yhdenvertaisesti ja tasa-arvoisesti.

PANEELI 2022

Vuoden 2022 paneelissa keskustelemassa olivat skeittaajat Heini Luotola, Tea Takala, Pentti Järvelin ja Ihmisoikeusliitolta ihmisoikeuksien asiantuntija Samuel Bashmakov sekä Suomen Rullalautaliitolta Siv Knudsen.

PANEELI 2023

Vuoden 2023 paneelissa keskustelemassa olivat skeittaajat Hessam Jalali ja Katrina Hämäläinen, ihmisoikeuksien asiantuntija Dakota Robin sekä Suomen Rullalautaliiton PJ Samu Karvonen. Paneelia moderoi Siv Knudsen.

ADHD skeittikoulu

Rullalautaliitto tukee Helsingin rullalautaseura HELriden ADHD skeittikoulua. Konseptissa nähdään valtakunnallinen tarve ja potentiaali.

Helsingin rullalautaseura HELride Collective järjestää skeittikoulua ADHD lapsille ja nuorille. Skeittaus kun on parhaimmillaan äärimmäisen hyvä laji tarkkaavaisuushäiriön kanssa elävälle; keskittymistä vaativat tilanteet vaihtuvat nopeasti, eikä tekemiseen kuulu ryhmäliikunnan kuria taikka tekeminen vaadi (yleensä) aikaan sitoutumista. Kaksivuotisella hankkeella halutaan tarjota mahdollisuus tulla kesäkaudella kokeilemaan maksutta skeittausta koulutettujen ohjaajien opastuksella. Talvella viikoittainen, edullinen, skeittikerho Kontulan skeittihallilla. Kesälle suunnitteilla leiriä sekä tarjolla on myös maksullisia yksityistunteja. Hankkeessa halutaan tarjota osallistujille turvallinen tila osallistua toimintaan juuri omana itsenään. Hankkeen mahdollistaa Opetus ja Kulttuuriministeriö, HELride collective sekä Suomen Rullalautaliitto. 

Lue lisää: https://www.helride.fi/skeittikoulu