Hallien merkitys skeittaamiselle osa kaksi: Pienten paikkakuntien skeittihallit
Mikä on skeittihallien merkitys skeittaamiselle Suomessa? Ja kuinka skeittihallitoimintaa on mahdollista ylläpitää harrastajia mahdollisimman hyvin palvellen? Suomen Rullalautaliitto lähti ottamaan selvää näistä kahdesta kysymyksestä tekemällä uutissarjan Suomen eri skeittihallien toimintamalleista.
Jatkoimme skeittihallien merkityksen pohtimista ja erilaisten toimintamallien tarkastelua tutustumalla kolmeen pienemmän paikkakunnan skeittihalliin: Jyväskylän läheltä löytyviin Muuramen skeittihalliin ja Suolahden skeittihalliin sekä Kuopion läheltä löytyvään Siilinjärven skeittihalliin. Valitsimme kyseiset skeittihallit tarkasteluun, sillä jokaisen läheisyydestä (korkeintaan 40 kilometrin säteellä) löytyy isompi kaupunki ja skeittihalli, mutta sijainnista huolimatta jokaiseen näistä kolmesta skeittihallista tuntuu löytyneen oman harrastajakunta sekä toimintamalli. Tutustuttuamme näihin skeittihalleihin, pohdimme vielä haastatteluiden päätteeksi Suomen skeittihallien nykytilannetta.
Jäikö uutissarjan edellinen artikkeli lukematta? Perehdyimme siinä kehutun Kontulan nuorisotilan ja skeittihallin hybridimallin pyörittämiseen sekä ylläpitämiseen haastattelemalla Helsingin kaupungin nuorisopalveluiden skeittikoordinaattoria Tuomas Nyyssöstä sekä Kontulan skeittihallin nuoriso-ohjaajaa Erkki Paukkua. Voit lukea artikkelin kokonaisuudessaan täältä.
Moi Petteri (Murskaamo DIY)), Lenni (Suolahden skeittihalli) ja Aleksi (Siilinjärven skeittihalli)! Jatketaan Liiton piinapenkin äärellä. Tällä kertaa te pääsette kertomaan kuinka skeittihallia pyöritetään hieman erilaisista lähtökohdista ja merkittävästi pienemmillä resursseilla verrattuna edellisestä halliartikkelista tuttuun Kontulan skeittihalliin.
Aloitellaan ensin perusasioilla eli esitelkää itsenne: Ketä te olette, mikä teidän rooli tai työnkuva on skeittihallissa ja miten te olette päätyneet perustamaan skeittihallin omalle paikkakunnallenne.
P: Terve! Mä olen Petteri Kalliomäki, Havumäki Ranchin perustaja, skeittiaktiivi ja Murskaamo DIY skeittihallin yrittäjä. Päädyin perustamaan Murskaamo skeittihallin skeittareiden tarpeiden täyttämisen ja onnekkaiden sattumien seurauksena. Minun roolini murskaamo DIY skeittihallissa on vastata hallin yrittäjänä toimimisesta. Skeittihallin pyöritys on luontaista jatkumoa Havumäki Ranchin liiketoiminnalle.
L: Olen Lenni Liekkinen, Suolahden rullalautailijat ry:n puheenjohtaja. Perustimme yhdistyksen rahastonhoitajan Lauri Orupõldin ja sihteeri Kaapo Saarentaustan kanssa edellytyksenä hallin saamiselle. Perustimme yhdistyksen ilman sen suurempaa taustatutkimusta siitä, millaista yhdistyksen pyörittäminen on, mutta olemme päässeet tähän onneksi muutaman vuoden kokemuksella nyt paremmin kiinni. Pyöritämme hallia pääsääntöisesti etänä, sillä Suolahti on hyvin muuttotappiollinen kaupunki, eikä jatko-opiskelumahdollisuuksia tai työpaikkoja ole tarjolla kovin paljoa toisen asteen tutkinnon jälkeen. Minä asun tällä hetkellä Tampereella, Lauri asuu Jyväskylässä ja Kaapo Helsingissä.
A: Olen Aleksi Turunen Siilinjärven rullalautailijat ry:stä ja yhdistyksemme vastaa sekä skeittihallin pyörityksen suunnittelusta että skeittihallin kamojen rakennuksesta. Halliprojekti sai alkunsa kun tarve skeittihallille oli olemassa ja aloimme ajamaan asiaa eteenpäin Siilinjärven kunnalle.
Murskaamo DIY skeittihallista löytyy myös skeittikauppa. ©Sanni Mantilo
Kertokaa minkälaisista skeittihalleista on oikein kyse kun puhutaan teidän paikkakuntienne skeittihalleista. Missä ne sijaitsevat? Kuinka isoista halleista on kyse? Mikä teidän halleissa toimii hyvin ja missä olisi vielä kehitettävää?
P: Keski-Suomen skeittihallit ovat hyvin erilaisia ja Murskaamo perustettiinkin paikkaamaan puuttuvaa tilaa leppoisan ja aloittelijaystävällisen skeittihallin tarpeeseen. Jyväskylän skeittihalli kun on aika iso ja vaativa halli, vaikkakin hyvä sellainen. Hallin skeittipuoli koostuu kolmesta osiosta: Miniramppi kompleksista, jossa kaksi miniä yhdistyy toisiinsa bumpilla, park-osiosta sekä street-käytävästä. Halli on vasta avattu, joten obstaakkelit ja linjat tulevat muovautumaan tulevaisuudessa tarpeen ja palautteen mukaan. Murskaamo DIY skeittihalli sijaitsee Muuramen teollisuusalueella osoitteessa Yrittäjäntie 1. Halli on pari kilometriä Muuramen keskustasta mutta hyvien liikenneyhteyksien varrella. Murskaamo DIY on noin 750 neliömetriä eli keskikokoinen skeittihalli, jonka skeittiosuus on noin 500 neliömetriä ja loput 250 neliömetriä käsittävät keittiön, loungen, skeittikaupan, pukuhuoneen, suihkut ja myös yöpymistilan.
L: Toiminta on ollut alusta alkaen opettelua ja etsimme edelleen parasta ratkaisua siihen, miten toimintaa olisi kannattavinta pyörittää. Pienellä paikkakunnalla aktiivisia täysi-ikäisiä harrastajia ei ole montaa ja opintojen, sekä muiden asioiden vuoksi etänä skeittihallin pyörittäminen ei ole kaikista optimaalisin vaihtoehto. Tulevaisuus Suolahden skeittihallissa selkeytyy varmasti ajan myötä ja uskon, että toimintaan tulee jonkinlaisia muutoksia, mutta olemme yhdistyksenä erittäin tyytyväisiä ja fiiliksissä siitä, että olemme saaneet luotua pienen palan skeittauksen historiaa pienelle paikkakunnalle Keski-Suomeen. Otamme mieluusti myös neuvoja ja ideoita vastaan, toiminnan optimoimiseksi.
A: Skeittihallimme sijaitsee Siilinjärven Pyylammen teollisuusalueella. Halli on kooltaan pieni (180 neliömetriä). Osa kamoista toimii pienessä tilassa hyvin, mutta kokonaisuudessa on vielä kehitettävää.
"Obstaakkelit monesti rakennetaan hirveän suuriksi, jolloin harjoittelu on vaikeaa. Siksi halusimme Murskaamolla tehdä kaikki suorituspaikat mahdollisimman helposti lähestyttäväksi"
Pienessä tilassa suunnittelun merkitys korostuu. Onko teidän hallilla joku obstaakkeli, josta te tai muut harrastajat ovat olleet erityisen fiiliksissä?
P: Murskaamon lempiobstaakkeli on erittäin helppo ledge. Obstaakkelit monesti rakennetaan hirveän suuriksi, jolloin harjoittelu on vaikeaa. Siksi halusimme Murskaamolla tehdä kaikki suorituspaikat mahdollisimman helposti lähestyttäväksi ja muun muassa tämä ledge on ollut sellainen, mikä on monilta saanut kiitosta. Myös meidän miniramppikompleksi on aika huikea.
L: Halli on suhteellisen pieni muihin skeittihalleihin verrattuna, mutta se on suunniteltu järkevästi kyseiseen tilaan siten, että se palvelee monipuolisesti erilaisia harrastajia. Hallilla ei ole yhtä tiettyä obstaakkelia, josta olisimme erityisen fiiliksissä, vaan olemme fiiliksissä hallista kokonaisuutena. Pieni halli sopii hyvin pienelle paikkakunnalle.
A: Pieni harjoittelukaari on ollut aika suosittu ja samoin meidän leveämpi normaalikokoinen kaari.
Jaakko Saavalainen ja ollie Suolahden skeittihallilla, 2024.
Mennään ajassa hieman taaksepäin. Milloin ja miten kaikki sai alkunsa? Mitkä tahot tai ketkä mahdollistivat teidän skeittihallin synnyn? Eli olisiko teillä kertoa jotakin hallin syntytarinaa?
P: Hallin syntytarina juontaa juurensa Havumäki Ranchin pyöritykseen ja sellaiseen sattumaan, että omistamani teollisuushalli Muuramessa sattui jäämään tyhjilleen kun pitkäaikainen vuokralainen irtisanoutui. Ranchin tiimoilta skettiparkin pyöritys oli jo tuttua toimintaa, ja olin jo aiemmin miettinyt että hallille voisi rakentaa hyvän skeittihallin. Nyt tämä tilanne mahdollistui kun uutta vuokralaistakaan ei halliin heti löytynyt. Myös paikallisten skeittareiden tarpeella sekä erityisesti Mantilon Sannilla oli iso vaikutus asiaan. Sanni ja lähialueen skeittiyhteisö todella halusivat harrastuspaikan. On kuitenkin mainittava tähän väliin, että halli on edelleen tarjolla vuokralle ja tarvittaessa myös myynnissä. Toki ensisijaisena vaihtoehtona haluaisimme skeittihallin toiminnan jatkuvan, mutta tämä edellyttäisi riittävien tulojen tai rahoituksen onnistumista.
L: Skeittihallin saanti Suolahteen on ollut vuosikymmenien mittainen taistelu, joka sai lopulta onnellisen lopun, kun paikallinen hieman vanhempi Ville Mäkinen alkoi ajamaan asiaa todella aktiivisesti Äänekosken Kaupungin suuntaan, josta monien neuvottelujen kautta Äänekosken kulttuuri-ja liikuntajohtaja Jukka-Pekka Pohjolainen alkoi ajamaan asiaa kunnalle, ja lopulta hallille saatiin rahoitus. Sopivan tilan löytäminen oli aluksi hieman haasteellista, mutta lopulta tilaksi valikoitui Suolahden Suojarinteellä sijaitsevan entisen Terapiatalon vanha liikuntasali, jonne Windmill rakensi hallin.
A: Ennen kuin saatiin oma skeittihalli, meillä oli luvallisia skeittivuoroja parkkihallissa, mutta siellä oli lähinnä kylmää ja likaista skeitata. Kävijöitä oli kuitenkin sen verran paljon, että saimme luvan alkaa etsiä hallitilaa vuonna 2021. Hallia etsittiin yhteistyössä Siilinjärven nuorisotyön kanssa ja nuorisotyön mukana olo onkin ollut yksi ratkaisevista tekijöistä että saimme skeittihallin.
Murskaamon skeittihalli. ©Sanni Mantilo
Oletettavasti varastotilan vuokraamisessa ja ylläpitämisessä sekä työntekijöiden paikoissa on kuluja kerrakseen, ja pienelle paikkakunnalle mahtuu vain rajallinen määrä harrastajia. Kuinka paljon teidän skeittihallien ylläpito kustantaa ja mistä kustannuseristä tämä summa muodostuu?
P: Kulut muodostuvat tällä hetkellä kaukolämpölaskusta, sähkölaskusta, vakuutuksista, siivous-, ja ylläpitokuluista sekä muista kuluista. Kaukolämpökulut ovat kuukausitasolla noin 1 000€:n luokkaa ja sähkölaskut 500€:n molemmin puolin. Kiinteistöverot ja pakolliset vakuutukset tuovat vuositasolla kuluja arviolta parin tuhannen euron edestä, joten eihän tämä ihan ilmaista ole. Hallin omistajana vastuullani on myös vuosihuollot ja korjaukset eli käytännössä kaikki mahdolliset kulut. Valvojavuorot tehdään talkoovoimin ja hallin omistajana en ole asettanut hallille kiinteää vuokraa vaan vuokra on se, mitä tuloista saadaan. Tosiasiassa tällaisen hallin vuokratulot olisivat noin 5 000€ kuukaudessa, mutta tällaisiin lukemiin on menojen jälkeen erittäin haastaavaa päästä. Tästä johtuen yleensä skeittihallien rahoittajina toimivatkin kunnat ja kaupungit.
A: Hallin kustannukset ovat jonkin verran yli 2000€ kuukausittain ja ne muodostuvat hallin vuokrasta, sähköstä, lämmityksestä, sekä hallivalvojan palkasta.
"Edulliset hinnat ovat mietitty siltä kannalta, että taloudellisesta tilanteesta riippumatta kaikkien olisi mahdollista harrastaa skeittausta."
Kulueriä on siis moneen suuntaan, joten puhutaan hieman pääsylipuista ja hallivuoroista. Minkälaiset aukioloajat ja pääsylippuhinnat teillä on? Ja onko teillä jotain kohdennettuja vuoroja, esimerkiksi naisille, senioreille, vasta-alkajille tai skuuttaajille?
P: Pääsylipuista ollaan tällä hetkellä pyydetty 15 € kertavuorosta ja kausikortti maksaa 259€. Meillä on myös tarjolla 10 kerran kortteja ja spesiaalituotteena ”All Inclusive” -kortti jolla pääset hallille aukioloaikojen ulkopuolella. Tämä maksaa 349€ ja lisäksi tähän päälle kun maksaa vielä 50€ lisää, niin myös Havumäki Ranchin parkki on käytössä aukioloaikojen puitteissa koko kesäkauden 2025. Hallissamme pyörii tällä hetkellä Suomen harrastamisen mallilla rahoitettu skeittikerho keskiviikkoisin, mutta muutoin emme ole vielä lähteneet jakamaan vuoroja. Vuoroja tullaan kuitenkin muokkaamaan tarpeen mukaan toiminnan vakiintuessa ja tarpeiden selvitessä. Varmasti on tulossa ainakin sekä naisten vuoro, rauhallisempaan menoon sopiva vuoro ja skuuttivuoro.
L: Kausikortti Suolahden skeittihallille maksaa 25€. Skeittihallimme toimii itsepalveluperiaatteella, niin kuin samassa rakennuksessa sijaitseva voimailusali. Kulkeminen hallille tapahtuu henkilökohtaisella ovikoodilla aukioloaikojen puitteissa. Aukioloajat ovat rajalliset siksi, että sillä voitaisiin välttää asiatonta oleskelua hallilla sekä ilkivaltaa. Tämä rajoittaa toimintaa kuitenkin siten, että kohdennettuja vuoroja sekä kertalippuja on mahdotonta tarjota harrastajille. Tähän vaikuttaa myös suhteellisen pieni harrastajakunta, jolloin kaikille vuoroille ei olisi välttämättä käyttäjiä. Hallille on joka päivä kuitenkin eritelty omat vuorot skeittaajille ja scoottaajille.
A: Siilijärven skeittihallin avoimen vuoron kertamaksu on 3€ ja koko hallin yksityisvuokra on 30€ per tunti. SiRu:n jäsenille on lisäksi tarjolla ilmaisvuoroja ja yksityisvuokra on vain 15€ per tunti. Meillä on mahdollisuus jakaa vuoroja kun niille on tarvetta, mutta tällä hetkellä pelkkä avoin vuoro on palvellut hallin käyttäjiä parhaiten. Edulliset hinnat ovat mietitty siltä kannalta, että taloudellisesta tilanteesta riippumatta kaikkien olisi mahdollista harrastaa skeittausta.
Eetu Antikainen ja rahan arvossa mittaamaton frontside flip. ©Sanni Mantilo
Entäpä kuinka hallin rahoitus toimii? Kuka maksaa remontit ja mahdolliset muutostyöt? Kuinka hallin kamat on suunniteltu ja ketkä ovat päässeet vaikuttamaan suunnitelmiin?
P: Tällä hetkellä halli toimii yksityisenä yrityksenä, eikä se ainakaan vielä ole pystynyt takaamaan riittävän suuria tuloja hallin kuluihin nähden tai vaikkapa verrattuna siihen, mitä sen tuotto-odotus olisi jos halli olisi vuokrattuna jotain muuta liiketoimintaa varten. Suurin osa skeittihalleista toimii kaupungin rahoituksella ja tämä toimintamalli olisi myös se, mitä toivoisimme Murskaamo DIY:n kohdalla.
L: Kiinteistö, jossa halli sijaitsee on kaupungin omistuksessa ja kaupunki vastasi myös hallin rakentamisesta. Yhdistyksemme ainoastaan vuokraa hallia kaupungilta pienellä summalla. Toimintamme perustuukin siihen, että voimme mahdollistaa lajin harrastamista mahdollisimman monelle pitämällä kustannukset alhaisina. Halvat hinnat houkuttavat harrastajia myös Jyväskylästä ja muilta lähialueilta. Korkeammat hinnat taas saattaisivat karkoittaa osan paikallisista harrastajista. Skeittihalli ei kuitenkaan ole edellytys harrastamiselle, se on ainoastaan edellytys ympärivuotiselle harrastamiselle. Hallin suunnittelusta vastasi Suolahden rullalautailijat ry. Windmill tarjosi erilaisia vaihtoehtoja siitä, millainen halli voisi olla ja valikoimme tämän perusteella mieluisimmat obstaakkelit ja layoutin hallille.
A: Hallin ylläpidon ja valvojan palkan maksaa Siilinjärven kunta. Myös pienet huolto- ja muutostyöt maksaa kunta ja Siilijärven rullalautailijat ry toteuttaa ne sitten talkootyönä. Hallin kamat ovat yhdistyksen suunnittelemat ja toteuttamat.
Suolahden skeittihalli. ©Windmill
Vaikuttaako läheltä löytyvien isompien kaupunkien skeittihallit teidän olemassaoloon jollain tapaa?
P: Jyväskylän skeittihallin olemassaolo toki vaikuttaa asiakasmääriinmme, mutta näen molempien hallien olemassaolon kuitenkin tukevan Keski-Suomen skeittikulttuuria, ja on ennen kaikkea hienoa, että meillä on näinkin lähellä toisiaan kaksi hyvin erilaista hallia. Teemme myös läheistä yhteistyötä JyRu:n eli Jyväskylän rullalautailijoiden kanssa ja yhdessä kehitämme Keski-Suomalaista skeittikulttuuria.
A: Kyllä vaikuttaa. Kolmenkymmenen kilometrin päässä on iso ja huipputason kamoilla varustettu Kuopion halli ja se näkyy meidän kävijöissä.
"Skeittihallit ja parkit ehkäisevät syrjäytymistä, tuovat elämään merkitystä, tukevat terveyttä ja arkiliikuntaa niin nuorilla kuin kaikenikäisilläkin. Aiheesta on useita tutkimuksia ympäri maailmaa ja on kiistatta osoitettu, että sijoitus skeittaamiseen maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti."
Uutisista välittyy myös helposti kuva, että kuntatalous on tällä hetkellä melko tiukilla monista eri syistä johtuen. Onko teidän paikkakunnilla ollut taloudellisia haasteita lähteä mukaan rahoittamaan skeittihallia?
P: Kuntatalous tuntuu olevan tiukalla eikä Muuramellakaan tunnu olevan liikaa rahaa jaossa. Toivomme kuitenkin että myös kunta tiedostaa tosiasian, että tällaiset harrastuspaikat tutkitusti maksavat itsensä takaisin yhteiskunnalle tulevaisuudessa. Skeittihallit ja parkit ehkäisevät syrjäytymistä, tuovat elämään merkitystä, tukevat terveyttä ja arkiliikuntaa niin nuorilla kuin kaikenikäisilläkin. Aiheesta on useita tutkimuksia ympäri maailmaa ja on kiistatta osoitettu, että sijoitus skeittaamiseen maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti. Ja luultavasti tämäkin kerroin takaisinmaksusta vain kasvaa tulevaisuudessa, kun sosiaalinen media ja erilaiset multimediat sekä videopelit näyttäytyvät yhä helpompana vaihtoehtona liikunnalle.
L: Äänekosken kaupunki teki yllättävän suuren investoinnin skeittihallin rakentamiseksi muutama vuosi sitten. Uutisia seuranneena kunnan rahoittamana skeittihallia ei varmasti saataisi, jos asiaa lähdettäisiin nyt ajamaan. Satuimme olemaan oikeaan aikaan ajamassa asiaamme eteenpäin, josta olemme äärimmäisen kiitollisia.
A: Olemme joutuneet vähentämään jonkin verran aukiolopäiviä, mutta olemme yrittäneet korvata näitä päiviä Siilinjärven rullalautailijoiden yhdistyksen omilla hallivuoroilla.
SiRu:n Jani Ulmanen ja switch fronttiboardi Siilinjärven hallilla. ©Teemu Salonen
Pitääkö teidän skeittihallilla järjestää taloudellisen tilanteen vuoksi jotain muuta toimintaa, kun skeittausta, jotta toiminnan ylläpitäminen on mahdollista?
L: Toistaiseksi emme ole joutuneet järjestämään muuta toimintaa taloudellisen tilanteen parantamiseksi. Toiminnan pyöriessä halliin myytyjen kausilippujen perusteella ei ole mahdotonta, että joudumme keksimään muuta toimintaa. Harrastajamäärät pienellä muuttotappiollisella paikkakunnalla on vaikeasti arvioitavia ja määrät ovat muuttuneet parissakin vuodessa huomattavasti.
A: Meidän tiloissa on aikaisemmin ollut parkour harrastajien vuoroja, mutta tällä hetkellä ei ole muuta kuin skeittivuorot.
Toimitteko te muuten kunnan nuorisotyön alaisuudessa? Jos toimitte niin mitä se tarkoittaa käytännössä hallin pyörittämisen ja ylläpidon kannalta?
P: Tällä hetkellä emme tosiaan toimi millään lailla kunnan alaisuudessa ja sen takia myöskään nuorisotyö ei ole hallin toiminnassa mukana.
L: Emme toimi kunnan nuorisotyön alaisuudessa, mutta olemme aikaisemmin tehneet yhteistyötä nuorisopalveluiden kanssa.
A: Toimimme Siilinjärven kunnan nuorisotyön alaisena ja nuorisotyö hoitaa skeittihallin ylläpitokustannukset. Käytännössä tämä tarkoittaa, että hallin toimintaa suunnitellaan yhdistyksen ja nuorisotyön kanssa yhteistyössä.
"Tämä meidän toimintamallimme eli kunnan ja yhdistyksen yhteistyö on aika toimiva toimintamalli. Kustannukset ovat kuitenkin sen verran isot, ettei pelkästään yhdistys niitä pystyisi hoitamaan."
Minkälainen toimintamalli olisi teidän mielestä mielestä kaikista toimivin malli ylläpitää skeittihallia Suomessa?
P: Mielestäni kaikkein toimivin toimintamalli skeittihallin ylläpidolle Suomessa olisi kunnan tai kaupungin ylläpito, jossa mukana olisivat liikuntatoimi, nuorisotoimi sekä paikallinen yhdistys tai yritys, tai miksei vaikkapa molemmat. Jos nuorisotyö saataisiin mukaan toimintaan, Murskaamossa voitaisiin järjestää nuorisolle vaikka minkälaista toimintaa skeittauksen lisäksi. Halli voisi toimia kokoontumispaikkana ja nuorisotilana, vaikka et edes skeittaisikaan, ja siellä voisi olla erilaisia aktiviteetteja skeittauksen lisäksi. Lisäksi paikalla olisi helppo järjestää esimerkiksi konsertteja tai klubi-iltoja nuorille.
A: Tämä meidän toimintamallimme eli kunnan ja yhdistyksen yhteistyö on aika toimiva toimintamalli. Kustannukset ovat kuitenkin sen verran isot, ettei pelkästään yhdistys niitä pystyisi hoitamaan.
Nuoriso töissä eli Nuutti Ulmanen isommalla kaarella. ©Maaru Mäkelä
Tarkastellaan hieman nykyhetkeä omasta ja koko Suomen näkökulmasta. Mitä mieltä te olette teidän paikkakuntanne ja lähiseudun skeittihallien nykytilanteesta? Riittävätkö tila, laatu ja toimintamalli nykyisellään kaikille?
P: Tällä hetkellä Jyväskylän skeittihallien tilanne on suhteellisen hyvä. Jos vain saamme Murskaamon rahoituksen kuntoon ja toiminta voi jatkua, olemme aika tyytyväisiä. Toki parannettavaakin on. Jyväskylän kaupungin hallin käyttäjämäärät ovat suuria, joten siellä voisi olla perusteltua saada hieman lisää tilaa, jotta hallista saataisiin monipuolisempi ja samalla myös aloittelijaystävällisempi. Koko Suomea hallitilannetta tarkastellen puolestaan tuntuu siltä, että isommissa kaupungeissa asiat ovat jokseenkin kunnossa, mutta kokonaisuutta tarkastellen halleja saisi olla enemmän ja ne saisivat olla monipuolisempia. Hyvä esimerkki kaupungista missä hallitarjonta on mielestäni nykyaikaisella taso tasolla on Tampere. Sieltä löytyy monipuolinen Muovitehtaan skeittihalli striitteineen ja vertteineen, Siellä on myös Kenneli DIY, jossa on puulikompleksi ja paljon muuta mukavaa sekä yrittäjäpohjalta toimiva Napalm Areena ja vielä joitain pienempiä yksityishenkilöiden ylläpitämiä halleja. Tampereella on ymmärtääkseni rakenteilla myös hyvinkin suuri kaupallinen halli ja myös asiat parkkien suhteen ovat esimerkillisellä mallilla. Samaa ei voida valitettavasti sanoa Jyväskylästä. Jyväskylä taitaa olla tällä hetkellä ainoa yli 100 000 asukkaan kaupunki, jossa skeittaajat ovat ilman kunnollista nykyaikaista harrastuspaikkaa. (*toimitus huomauttaa, että suurempien kaupunkien kohdalla merkittäviä puutteita löytyy myös Oulusta sekä Helsingistä*). Pienempiä parkkeja Jyväskylästä kyllä löytyy, mutta ne ovat auttamatta jääneet tasoltaan vuosituhannen vaihteeseen, kuten myös kuuluisa Sepänaukion plaza. Jyväskylän skeittaus kaipaisi parin miljoonan euron investointia, jotta asiat saataisiin päivitettyä tälle vuosikymmenelle. Onneksi DIY kulttuuri kuitenkin elää ja pikkuinen Muurame tarjoilee hauskan Murske DIYn, Murskaamo hallin ja Havumäki Ranchin!
L: Ainakin skeittihallien nykytilanne on Jyväskylän seudulla hyvä. Suolahden skeittihalli palvelee hyvin Äänekoskelaisia harrastajia, mutta myös Jyväskylän hallista saa vaihtelua harrastamiseen ja myös toisin päin. Ja aukesihan juuri Muurameen uusi halli, joten kyllä jokaiselle on nyt jotakin tarjolla Keski-Suomessa ja kaikki mahtuvat harrastamaan.
A: Tällä hetkellä skeittihallien tilanne lähialueilla on riittävän hyvä ja nykyiset toimintamallit toimivat.
"Skeittihalleilla on äärimmäisen suuri merkitys harrastamiselle Suomessa, sillä ne mahdollistavat ympärivuotisen ja säästä riippumattoman harrastamisen. Skeittihallit luovat myös hyvän ympäristön erilaisten tapahtumien järjestämisellä sekä tiiviin harrastajayhteisön luomiselle."
Entäpä mitä mieltä olette koko Suomen skeittihallien nykytilanteesta?
P: Suomen skeittihalleilta ja skeittiparkeilta toivoisin yhä enemmän kehitystä kohti nykyaikaiseen ja kansainväliset mittapuut täyttävään monipuolisuuteen sekä viihtyvyyteen. Esimerkiksi Suomesta ei taida tällä hetkellä löytyä yhtään ravintolaa skeittiparkin tai hallin yhteydestä. Oleskelen itse tällä hetkellä Espanjassa, jossa lähes jokaisen skeittiparkin yhteyteen on rakennettu myös ravintola. Tämä lisää yleistä viihtyvyyttä ja näin ollen parkit ovatkin erittäin suosittuja paikkoja viettää aikaa koko perheen voimin. Parkkien läheisyydestä löytyy monesti myös muuta harrastettavaa kuten kuntoilupaikkoja, kiipeilytelineitä, seiniä ja niin edelleen. Lisäksi skeittiparkit ja niitä ympäröivät puistot ovat rakennettu oikeasti viihtyisiksi ja visuaalisesti kauniiksi ihmisten hyvinvointia ja viihtyvyyttä ajatellen. Tästä voisimme ottaa mallia myös Suomen parkkeihin ja halleihin.
L: Suomessa on isommissa kaupungeissa hyvin tarjontaa skeittihalleista, mutta pienemmillä paikkakunnilla on heikommat mahdollisuudet harrastaa. Uskomme että tulevaisuudessa pienemmillekin paikoille voitaisiin saada uusia skeittihalleja, kunhan löytyy aktiivisia harrastajia ajamaan asiaa eteenpäin.
A: Valitettavasti liian moni halli on joutunut sulkemaan ovet.
Siilinjärven skeittihalli. ©Maaru Mäkelä
Loppuun vielä kaiken kiteyttävä kysymys: Mikä merkitys skeittihalleilla on skeittaamiselle teidän mielestänne?
P: Suomenssa hallien merkitys skeittaamiselle on todella suuri. Ilman halleja skeittikausi jää Suomessa puoleen vuoteen. Ympäri vuoden harrastamisen ja liikunnan ilon säilyttämisen kannalta, mutta myös tavoitteellisen harjoittelun ja kilpailuissa menestymisen kannalta, hallien merkitys on ehdoton. Ja niin on myös skeittiparkkien ja yleisesti asianmukaisten harrastuspaikkojen merkitys!
L: Skeittihalleilla on äärimmäisen suuri merkitys harrastamiselle Suomessa, sillä ne mahdollistavat ympärivuotisen ja säästä riippumattoman harrastamisen. Skeittihallit luovat myös hyvän ympäristön erilaisten tapahtumien järjestämisellä sekä tiiviin harrastajayhteisön luomiselle.
A: Skeittihallilla on erittäin suuri merkitys skeittaamiselle, koska talvikausi on niin pitkä. Hallien ansiosta skeittaajilla on mahdollista kehittyä lajissa sekä ylläpitää harrastustaan läpi vuoden.
Näihin tunnelmiin on hyvä päättää nämä haastattelut. Kiitos Petteri, Lenni ja Aleksi kattavista vastauksista ja toivotaan parasta, että teidän skeittihallien toiminta saa jatkua ennallaan!
Haastattelusta käy selkeästi ilmi että skeittihallitoiminnan järjestäminen ei välttämättä vaadi suurta asukaslukua tai isoa kaupunkia ympärilleen, eikä lähiseudulta löytyvä “kilpaileva” skeittihalli myöskään vesitä ajatusta pienen paikkakunnan skeittihallin pyörittämisestä. Kun harrastajia on riittävä määrä ja heidän tahtotilansa riittävän suuri, skeittihalli on mahdollista perustaa myös melko pieneenkin kuntaan. Tärkeintä lienee että toiminnalle löytyy aktiivinen aluillepanija joko yksityishenkilön tai seuran kautta, ja että skeittihallitoiminnalle olisi selkeä suunnitelma, jonka voi esittää joko kaupungille tai kunnalle. Kuten haastattelu antoi ymmärtää, on yksittäisten skeittiaktiivien työpanoksella erittäin merkittävä rooli hallien perustamisprosessissa. Kun resurssit ovat minimaalisia, toivomme paikallisen skeittiyhteisön jakavan vastuuta ja työmäärää, mikä hallien sekä yhdistysten ylläpitämiseen liittyy.
Lisäksi kuten Lenni osasi valottaa Suolahden hallin historiasta kertoessaan, on yksittäisillä virkahenkilöillä ja politikoilla vaikutusvaltaa, joka voi mahdollistaa skeittihallin avaamisen sekä olemassaolon. Skeittihalliprojekteja edistäessä onkin tärkeää löytää oikeat ihmiset virkakoneistoista sekä päättävien pöytien ääreltä, ja osata esittää heille hallin tarve sekä konsepti mahdollisimman vakuuttavasti.
Haastatteluissa nousi selvästi esiin myös tarve kiinnittää huomiota skeittihallien monimuotoisuuteen. Jokaisen skeittiparkin, -hallin ja -paikan suunnitelma on aina eri näkökulmien kompromissi. Joillekin lopputulos näyttäytyy loistavana mahdollisuutena kehittyä skeittaamisessa, kun taas toisille se voi näyttäytyä luotaantyöntävänä, esimerkiksi skeitattavien laitteiden haasteellisuuden vuoksi. Tässä vastakkainasettelussa pienten paikkakuntien, usein myös pinta-alaltaan hieman pienemmät skeittihallit luovat mahdollisuuden vaihtoehtoisille suunnitelmille ja ratkaisuille. Kaikkien haastateltavien vastauksissa korostuikin tarve suunnitella “helpompia” obstaakkeleita, isompien kaupunkien skeittihallien vastapainoksi. Helpommat obstaakkelit houkuttelevat eri käyttäjäkunnan skeittihallille ja tämä voi edesauttaa molempien skeittihallien toimintaa. Skeittaus on monimuotoinen laji ja harrastajia riittää kirjaimellisesti vauvasta vaariin, joten myös pienemmille ja helpommille skeittihalleille näyttäisi olevan aito tarve.
Haastatteluissa kävi myös selkeästi ilmi, että skeittihallien ylläpidossa on useita kulueriä ja lopputuloksena on näistä kulueristä muodostuu hintalappu, joka jää maksettavaksi jollekin taholle joka kuukausi. Tästä johtuen voidaan pohtia myös nykyisiä pääsylippujen hintoja. Voisiko esimerkiksi kalliimmilla pääsylippuhinnoilla tukea yhdistyksen toimintaa, monipuolistaa skeittihallitoimintaa tai edesauttaa paikallista skeittausta jollain muulla tapaa? Ja mikä on “kipuraja” skeittaajalle kun puhutaan harrastamisen hintalapusta?
Joka tapauksessa voitanee tiivistää tämän ja edellisen skeittihallin toimintaan liittyvän haastattelun pohjalta, että skeittihallien merkitys skeittaamiselle, sen jatkuvuudelle ja lajin mielekkäälle harrastamiselle Suomessa on elintärkeä. Mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä pitemmälle talven kattava hallikausi jatkuu. Toimivia toimintamalleja skeittihallin pyörittämiseen löytyy niin suurista kaupungeista kun pienistä kunnistakin, joten Suomen Rullalautaliitto kannustaakin jokaista aiheesta vähänkään kiinnostunutta yksilöä tai yhdistystä ryhtymään toimiin. Me autamme tarvittaessa!
Tarvitsetko sinä apua skeittihallin suunnitteluun, toteutukseen, ylläpitoon, uudistukseen tai johonkin muuhun ongelmaan liittyen? Tutustuthan skeittiparkit.fi nettisivujen ‘Skeittiparkin hankinnan’ välilehteen ensin ja olet rohkeasti yhteydessä meihin, jos jokin asia prosessin varrella tuntuu ylitsepääsemättömän suurelle tai vaikealle. Autamme mielellämme!
